Puhdas hengitysilma vähentää koronatartuntoja

Puhdas hengitysilma on samanlainen yhteiskunnallinen muutos kuin puhdas juomavesi. Se vaatii pienen satsauksen ilmanpuhdistukseen: HEPA-suodatus, tuuletus, CO2-mittaus + FFP2-maskit, mutta maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin estäessään koronan leviämisen - parempana terveytenä ja säästyneinä sairaanhoitokuluina.



THL:n Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville:

Tuloilman tulisi olla ulkoilmaa, ja sen suuruus tulisi määrittää aina tilan käyttöasteen mukaan. Suositus ulkoilmavirraksi on 10 l/s/hlö. Palautusilman käyttöä tulisi välttää, jotta virusten ilmavälitteistä leviämistä tilasta toiseen voidaan ehkäistä. Ilman tulisi kulkea aina puhtaista tiloista likaisiin tiloihin päin.

Mikäli ilmanvaihtolaitteiden tekniset ominaisuudet eivät mahdollista suosituksen mukaisesti säätyvää ulkoilmavirtaa, voidaan tuloilma säätää maksimiteholle. Joissakin tapauksissa voi harkita CO2-ohjauksen ja monitoroinnin tarpeellisuutta.

Hiilidioksidipitoisuutta voidaan käyttää ilmanvaihdon toimivuuden indikaattorina. Sisäilmayhdistyksen luokan S1 CO2-pitoisuuden tavoitetaso on 350 ppm (vertaa em. 10 L/s per hlö + 0,5 l/s per m²) ja S2:n 550 ppm yli ulkoilman pitoisuuden (ulkoilma 400 ppm). Tulisi myös varmistaa, että uudet säädöt eivät heikennä ilmanvaihdon toimintaa.

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma/koronavirus-ja-sisailman-turvallisuus/ilmanvaihto-ohjeistus-varhaiskasvatuksen-opetuksen-ja-koulutuksen-tilojen-kaytosta-vastaaville


OAJ: Terveysturvallinen työympäristö luodaan yhteistoiminnassa

Työnantajan on huolehdittava, että
  • työpaikan ilmanvaihto on riittävän tehokas,
  • työntekijöillä on halutessaan mahdollisuus käyttää työnantajan tarjoamia vähintään FFP2-tason maskeja,
  • työpaikalla on huolehdittu turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä siisteydestä,
  • altistumista terveydelle vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettu, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle sekä
  • luettelo koronalle altistuneista henkilöistä on ajan tasalla,
  • toimenpiteet työpaikan terveysturvallisuuden parantamiseksi suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa,
  • opetushenkilöstö saa halutessaan rokotukset ja pääsyn koronatestiin osana työterveyshuoltoa sekä
  • kotitestejä on tarjolla opetushenkilöstölle työnantajan kustantamana.

Monessa päiväkodissa ja koulussa toimenpiteet opetushenkilöstön turvallisuuden ja terveyden eteen ovat edelleen retuperällä. Jos muu ei auta, OAJ ohjeistaa työsuojeluvaltuutetut ilmoittamaan puutteista työsuojeluviranomaisille.


Aalto-yliopisto: Hengitysilman parantaminen on avain pandemian torjuntaan.

Korona leviää ilmateitse, ja siksi sitä ei pysäytetä käsien pesulla, sanoo apulaisprofessori Ville Vuorinen. Paukut pitäisi pistää ilmahygieniaan, ja siinä tarvitaan sekä tehokasta ilmanvaihtoa että oikeanlaisia maskeja. Ilmanlaatua täytyy mitata tartuntojen vähentämiseksi.

https://www.aalto.fi/fi/uutiset/ville-vuorinen-hengitysilman-parantaminen-on-avain-pandemian-torjuntaan


“Hengitysilma paremmaksi ja FFP2-maskit kasvoille” – fysiikka ei erehdy, koronan torjunnassa on otettava uusi askel.

Pandemian alkuvaiheessa monet asiantuntijat ja poliitikot uskoivat vahvasti myyttiin, etteivät virukset leviä ensisijaisesti hengitysilmassa vaan kosketustartunnan kautta. Fyysikot toivat kuitenkin jo pandemian alkuvaiheessa esille, että korona leviää voimakkaimmin nimenomaan hengitysilmassa. Virusta täytyykin jatkossa torjua rokotusten ohella ennen kaikkea hengitysilman laatuun keskittymällä, kirjoittaa apulaisprofessori Ville Vuorinen.



Ilmatieteen laitos: Tutkimus tarkasteli virusta kantavien aerosolien leviämistä sisätiloissa supertietokonelaskentaan pohjautuvan mallimenetelmän avulla. 


Tutkimus kertoo, miten vaaraton mallivirus leviää ilmavälitteisesti sisätilassa. Virus levisi suurehkon tilan päädystä päätyyn noin 15 minuutissa. Hyvä ilmahygienia, eli tehokas ilmanvaihto, ilman puhdistaminen ja sekoittaminen laskevat viruspitoisuuksia.

Tutkimus lisää tietoa eri mallinnusmenetelmien luotettavuudesta ja soveltuvuudesta ilmavälitteisen virustartuntariskin arviointiin. Tutkimuksen mukaan riskiä pienentävät perusilmanvaihdon maksimaalinen hyödyntäminen, ilman tehostettu sekoittuminen ja puhdistaminen sekä mahdollisimman lyhyt altistumisaika virukselle.

 


https://www.youtube.com/watch?v=byZX2iJuXo4

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1UXUvGZlHCu9pu7Lv5fVcv


Ikkuna auki, virukset ulos – vaihtoehtoja koronaturvallisempaan sisäoleiluun pandemian aikana.

Onko ilmahygieniasta huolehtiminen hyödyllistä – oikeasti?
Virus leviää pääosin aerosolien ja pisaroiden kautta, joita erittyy esimerkiksi hengittäessä ja puhuessa. Aerosolihiukkaset jäävät ilmaan leijailemaan. Mitä enemmän hengität viruksia sisältäviä hiukkasia, sitä suuremmaksi muodostuu riski sairastua.
Riskiä voi pienentää usein keinoin. Esimerkiksi ilmanpuhdistimen teho on todettu mm. mallinnuksissa, suomalaisessa ravintolassa toteutetussa tutkimuksessa ja myös käytännössä: niissä Quebecin kouluissa, joissa ei käytetty ilmanpuhdistimia, oli 3–4-kertainen määrä tartuntoja verrattuna kouluihin, joissa puhdistimia käytettiin.



Lääkärilehti: Ilmahygienia suojaa koronatartunnoilta.

Ilmavälitteisen tartunnan riskiä voidaan vähentää tieteen ja teknologian tuomien ratkaisujen avulla.

Taukotilat ja ruokailuhuoneet ovat terveydenhuollon työpaikkojen tiloista hankalimpia ilmahygienian ja siis koronatartuntojen riskin suhteen.

– Tilat ovat yleensä pieniä, niihin kokoontuu melkein koko osasto yhtä aikaa, ja koska syödään, ei voida käyttää hengityssuojaimia, kiteyttää korva-, nenä- ja kurkkutauteihin ja foniatriaan erikoistuva lääkäri, väitöskirjatutkija Lotta Oksanen .

– Eräässä tutkimuksessa koronaosastolla testattiin hepa-ilmanpuhdistimia. Kun ne olivat päällä, ilmasta ei voitu tunnistaa koronavirusta. Kun ne sammutettiin, virusta löytyi taas ilmasta, Oksanen kertoo. Conway Morris A ym. Clin. Infect. Dis. 30.10.2021


Tutkimustietoa on myös esimerkiksi kouluista, joissa sisäilman sekoittamisella päästiin 35 prosenttia pienempään koronatartuntojen esiintyvyyteen ja yhdistettynä ilmanpuhdistuksen tehostamiseen 48 prosenttia pienempään esiintyvyyteen. Gettings J ym. MMWR 28.5.2021


Suomalaistutkimus: FFP-maski suojaa koronalta terveydenhuollossa.

Työperäisiä koronatartuntoja ei tullut, kun koronapotilaita hoitavilla terveydenhuollon työntekijöillä oli käytössään FFP2/FFP3-hengityksensuojaimet tai paremmat. Kirurgisten maskien kanssa tartuntoja tuli jonkin verran. Tämä ilmenee tuoreesta suomalaistutkimuksesta.


Kaleva 17.1.2022: Hengityssuojaimet toimivat, vaikka muuta väitetäänkin.


HLN: Kun luokkahuoneessa on ilmanpuhdistin, mahdollisuus, että lapsi tartuttaa toisen lapsen koronaviruksella, on kaksitoista kertaa pienempi. Tämä käy ilmi projektin ensimmäisistä tuloksista, joissa ilmanpuhdistimet sijoitettiin luokkahuoneisiin.



https://www.hln.be/wetenschap-en-planeet/tot-twaalf-keer-minder-risico-op-besmetting-in-de-klas-als-er-luchtreiniger-is~a82b2594/

_________________________________________________________________________________

Ilman hiilidioksidipitoisuus (mitattavissa CO2-mittareilla) tulisi olla alle 500ppm:





Voit parantaa tilan ilmanlaatua monilla helpoilla toimenpiteillä:




 https://www.youtube.com/watch?v=ZZjTT4nrWu4


CDC: HEPA-ilmanpuhdistus vähentää virusten määrää 65%:




Corsi-Rosenthal-boksin voi rakentaa itse helposti:



Ilmankosteuden nostaminen 12%:lla vähensi ilmavälitteistä viruskuormaa 50%:



Kuinka pieni koulu Brisbanessa esti koronaryppäät Omicron-aallosta huolimatta:


"Pieni alakoulu Brisbanen länsiosassa on tehnyt sen, mitä monet muut eivät ole kyenneet saavuttamaan COVID-19:n Omicron-aallon aikana Queenslandissa: pysytellyt koronavapaana. Ja kaikki on seurausta siitä, että Pullenvalessa sijaitsevan Brisbanen itsenäisen koulun isien ryhmä tapasi rehtorin ja käytti tieteen ja tekniikan tietämystä estääkseen SARS-CoV-2:n – COVID-19-tautia aiheuttavan viruksen – leviämisen luokkahuoneissa.


Savukoneen avulla he tutkivat ilmavirtauskuvioita koulun viidessä luokkahuoneessa ja hallintoalueella.

Hiilidioksidimittareita käytettiin myös tunnistamaan huonosti ilmastoituja alueita tai "kuolleita kohtia".

Sitten he ostivat ilmanpuhdistimia, jotka tunnetaan nimellä HEPA-suodattimet, vähentämään SARS-CoV-2-hiukkasten aiheuttamaa riskiä, ​​joka saattaa kiertää luokkahuoneissa ja muissa koulun sisätiloissa."


Japanissa otettiin jo vuoden 2021 alussa käyttöön sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mittaavat CO2-mittarit käyttöön julkisissa tiloissa. 

Yhdessä sovelluksessa mittariin on kiinnitetty lamppu, jossa värikoodit vihreä-keltainen-punainen ilmoittavat hiilidioksidipitoisuuksien tasot. Näin on helppo havainnoida ilmanlaatua, ja tuulettaa tarvittaessa. 


Uuden-Seelannin opetusministeriö on toimittanut kaikille kouluille kannettavat CO2-mittarit. Oppilaat oppivat samalla tiedettä, ja hengitysilma pysyy virusvapaana.


"Rehtori Herlihy oli hämmästynyt ylimääräisen hiilidioksidin vaikutuksista opiskelijoiden oppimiseen, vaikka kenelläkään ei ollut Covidia.

"Sanotaan, että yli 1000 [ppm] pitoisuuksilla aivojen toiminta heikkenee 15 prosenttia. Yli 1400:n pitoisuuksilla aivojen toiminta heikkenee 25 prosenttia", hän sanoi.

"Nyt kun heillä on tiede tukenaan, se saa heidät tuntemaan olonsa hieman turvallisemmaksi tulla kouluun."

Uuden-Seelannin opetusministeriö on tilannut 5000 ilmanpuhdistinta kouluihin ja hakee toimittajaa vielä 5000 :lle seuraavan kahden vuoden aikana.

Opetusministeriö kuitenkin sanoo, että suurimmassa osassa Uuden-Seelannin 35 000:sta opetustilasta ovien ja ikkunoiden avaaminen on edelleen paras tapa pitää ilma raikkaana ja estää viruksen kerääntymistä." 


Tutkimus: HEPA-ilmanpuhdistus vähentää koronaviruksen määrää sisäilmassa: 





Tutkimus: Far-UVC (222 nm) inaktivoi tehokkaasti ilmassa leviävän taudinaiheuttajan huoneen kokoisessa kammiossa:



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koulut ovat virusmoottoreita